Haastattelu: Harhama

13.11.2017

HARHAMA

Ohjaus: Tuomas Niskanen

Käsikirjoitus: Kauko Röyhkä & Sakari Määttä

Pääosissa: Jarno Malinen, Minna Norrgård, Pasi Salmi, Tuomas Hautaoja, Anna Forsten, Esko Lönnberg, Irina Niemelä, Mika Rättö ym.

Tuotanto: Tuomas Niskanen ja Harri Sippola / Moderni Kanuuna

Tyylilaji: Kuumottava

”K18”

 

Kun ensimmäisen Pori Film Festivalin suunnittelu alkoi alkuvuodesta 2015, alkoi myös festivaalin varjofestivaalin, Pori Noirin, järjestäminen: ideana oli tuoda isolle kankaalle tummia, suuria ja pieniä eläviä kuvia Porista tai porilaisilta tekijöiltä. Ensimmäisenä toivelistallamme oli Tuomas Niskasen Harhama-elokuva, jossa joitakin vuosia aiemmin puolet kantakapakan ja neljännes ensimmäisen festivaalin asiakkaista oli ollut enemmän ja vähemmän osallisina. Kuvien osalta elokuva oli vuosia ollut valmis, mutta äänityöt olivat jääneet kesken. Harhama ei kuitenkaan ollut unohtunut. Tänä vuonna, alkuvuodesta 2017 elokuvaprosessi käynnistyi uudelleen tuotantoyhtiö Moderni Kanuunan tullessa apuun. Nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin, elokuva on melkein valmis. Ensi-iltansa Harhama saa Pori Film Festivalin Pori Noirissa, festivaalilauantain prime timessa.

Haastattelimme Harhaman auteuria, Tuomas Niskasta, syyskuussa.

Mistä Harhaman tekeminen lähti?

– En muista vuotta. Se oli sitä aikaa, kun Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo oli keikkailemassa. (”Toim.” huom: vuosi lienee ollut 2009)

– Oltii bändiporukal baaris ja kävi ilmi, että Röyhkällä on tämmönen käsikirjoitus, jonka hän oli tehny Sakari Määtän kans. Mää vaa möläyti et määhä ohjaa se!

Tässä vaiheessa Niskanen ei ollut vielä nähnyt käsikirjoitusta.

Käsikirjoittajat olivat mielissään Niskasen tarjouksesta.

Harhama oli kirjoitettu sijoittuvaksi Helsingin Kallioon, mutta Niskasen käsissä siitä tuli porilainen: elokuvassa puhutaan Porin murretta ja nähdään maisemia Sampolasta, Montusta ja Porin kaduilta.

Niskasella oli pitkään ollut halu tehdä elokuvaa. Hän oli aiemmin toiminut leikkausapulaisena Petri Hagnerin Mies ja videokamera -leffassa ja sitä kautta kiinnostunut elokuvanteosta.

Mitä ajattelit, kun sait käsikirjoituksen luettavaksesi?

– Käsikirjoitukseen sisältyvät teemat tuntuivat kiinnostavilta: ihmisen pimeä puoli; eläminen omissa kuvitelmissaan; mielenterveyden järkkyminen; realismin sekoittuminen toiveisiin, illuusioon ja fantasiaan; miehen pahuus naista kohtaan; omien halujen tyydyttäminen toisista ihmisistä välittämättä. Päähenkilö on paha ihminen.

Kerro jotain elokuvan juonesta!

– Mies ilmoittautuu epämääräiseen lääkekokeeseen ja alkaa syödä jotain pillereitä. Lääkkeen vaikutuksesta mies alkaa nähdä asunnossaan naisen, jonka kautta hän peilaa halujaan ja toiveitaan.

Naisesta tulee peili. Naista ei oikeasti ole olemassa. Mies elää tyhjää elämää, jossa itsen tyydyttäminen on ainoa sisältö. Miehen itsesuojeluvaisto herää ja hän lopettaa lääkekokeen. Hän on kuitenkin rakastunut naiseen niin vahvasti tai oikeastaan addiktoitunut omien halujensa tyydyttämiseen että haluaa naisen takaisin, ja päättää jatkaa lääkitystä. Suhde ei kuitenkaan jatku siitä mihin se jäi, vaan jokin on olennaisesti muuttunut. (…)

Keskeytetään juonikuvaus tähän ja palataan tekoprosessiin!

Käsikirjoituksen Niskanen sai alkuvuodesta 2009 ja kesän aikana tehtiiin suurin osa kuvauksista. Kuvausvaihe oli rankka, ja sen päätteeksi Niskanen sai burnoutin. Jonkin ajan kuluttua hän aloitti leikkaustyöt ja vietti samalla välivuotta musiikkitieteen maisterinopinnoistaan. Leikkaustyö eteni hiljaksilleen ja kuvien viimeistelyyn meni vielä pari vuotta. Sen jälkeen tekemättä olivat vielä äänityöt, mutta elokuva jäi pöydälle.

Työn alle äänisuunnittelu otettiin vasta keväällä 2017, kun tuotantoyhtiö Moderni Kanuuna tarjoutui auttamaan elokuvan loppuunsaattamisessa:

– Moderni Kanuuna otti mut huomaas, mikä on tosi kiva homma!

Niskanen ei ollut vilkaissutkaan elokuvaansa vuosiin ennen viime kevättä.

– Jonain aamuyönä sitten katsoin sen.

Harhaman ääreen palaaminen tuotti onnellisen ja tyytyväisen olon:

– Tuntu silt et ei tää iha paska oo, on täs ny jotai mielekiintost. Ainaki omast mielest!

Niskasen mukaan uusi työryhmä on innostunut, ja ihmisillä on ollut äänisuunnitteluun paljon ideoita. Kuva on herännyt uudenlaiseen eloon äänimaailman myötä.

Moderni Kanuuna myönsi elokuvantekoon myös stipendin, jolla saadaan maksettua esityskopio levitystä varten. Muilta osin elokuvan rahoitus perustui aikanaan Niskasen opintolainaan ja keikkapalkkioihin. Ihmiset ovat työskennelleet talkoopohjalta, joten kulutkaan eivät ole olleet suuren suuret.

Onko elokuva sallittu kaikille?

– Ei. Ehdottomasti K18.

Sisältääkö se seksiä tai väkivaltaa?

– Joo sitä o aika paljo. Ahdistavaa seksiä.

Onko elokuva hauska?

– Ei. Se saattaa olla hauska ekalla kerralla, toisella kerralla ei.

Hauskuudesta puheenollen, mitä mieltä olet Harhaman esittämisestä Pori Noirissa, joka on tähän mennessä ollut itsessään lievästi koominen ja sisältänyt koomista elokuvamateriaalia? Voiko Porissa ylipäätään välttyä siltä, että yleisö nauraa nähdessään tuttuja naamoja valkokankaalla?

– Jos elokuvaa mitä tahansa elokuvaa tulkitsee sillä oletuksella, että se sisältää komiikkaa, siitä saattaa jäädä huomaamatta jotain olennaista.

Harhama kannattaa siis katsoa vakavalla mielellä. Pori Noir sopii ensiesityksen näytöspaikaksi, koska kyseinen teos on todellista noir-elokuvaa Porista noirimpaa kuin mikään tähän asti näkemämme. Tässä tosin luotamme tekijän näkemykseen: kyseessä kun lienee ensimmäinen Pori Film Festivalilla esitetty elokuva, jota kukaan festivaalin ns. kuraattoreista ei ole ennalta nähnyt!

Kulttuuritalo Annankatu 6 on luontevin paikka ensi-illalle, koska Annis on toiminut kuvausvaiheen tukena ja tukikohtana.

Elokuva on kuitenkin kesken. Ehtiikö se valmistua marraskuun viimeiseen lauantaihin mennessä?

– Toivottavasti! Foley-äänet puuttuu, ja jotain musiikkia varmaan tehdään vielä. Toisin sanoen äänisuunnittelu on vielä kesken. Myös värimäärittely on toistaiseksi tekemättä.

Marraskuun 12. päivä keskustelemme Niskasen kanssa puhelimessa. Ensi-iltaan on vajaa kaksi viikkoa. Onko elokuva valmis?

– Ei ihan vielä, mutta kyllä se valmiiksi tulee!

Marraskuun 25. päivä kaikkien aikojen tuorein Pori Film Festivalilla esitetty teos on kankaalla, yleisön nähtävissä. Tervetuloa kokemaan Harhama!

 

Perkele 2 — Kuvia Suomesta

27.10.2017

“Kannattaako Suomessa asua, elää, naida, kuolla?”

Tämä on peruskysymys Jörn Donnerin uudessa elokuvassa Perkele 2 — Kuvia Suomesta, joka on jatko-osa hänen vuonna 1971 valmistuneelle teokselle Perkele! Kuvia Suomesta. Esseemäinen elokuva on yritys kuvata sitä valtavaa muutosta, joka tasavallassamme on tapahtunut kuluneen 45 vuoden aikana. Kertomuksen keskiössä on subjektiivisen minäkeskeisesti sen tekijä itse

Perkele 2 linkittyy edeltäjäänsä musiikin kautta. Monet kappaleista on sovitettu uudelleen ja niillä on uudet esittäjät, mutta sanat ovat pysyneet muuttumattomina: ne eivät ole menettäneet ajankohtaisuuttaan.

Perkele 2 — Kuvia Suomesta
K7
Aika: 24.11. kello 18.00
Paikka: Annankatu 6
Hinta: 5 euroa
Kieli: suomi, englanninkielinen tekstitys

Näytöksessä on paikalla elokuvan kuvaaja Rafael Donner.

Nocturama

26.10.2017

Kolmannen Porin elokuvafestivaalin ensimmäisenä elokuvana esitetään Bertrand Bonellon ohjaama ja käsikirjoittama NOCTURAMA (2016). Elokuvassa nuorista pariisilaisista koostuva ryhmä toteuttaa terrori-iskuja totutuista poikkeavin tavoin ja hämärin motiivein.

Mukaansatempaava elokuva on paitsi tyylikäs, myös syväluotaava sukellus Pariisin jännittyneisiin tunnelmiin ja aikamme eksistentiaaliseen maisemaan.

Näytös järjestetään yhteistyössä Kinokellarin ja Sodankylän elokuvajuhlien kanssa.

Nocturama
K16
Aika: 22.11. kello 15.45
Paikka: Finnkino Promenadi
Hinta: 5 euroa
Kieli: ranska, suomenkielinen tekstitys